Turvallisuuskomitea
Puolustusministeriö
Eteläinen Makasiinikatu 8
PL 31, 00131 HELSINKI

Puhelin: +358 295 16001
tk@turvallisuuskomitea.fi

mosa

maanantai, 14 elokuu 2017 11:01

Valtiovarainministeriö turvaa tulevaa

Valtiovarainministeriön strategiassa 2020 todetaan, että mahdollistamme puitteet työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle, turvaamme julkisen talouden kestävyyden, luomme rakenteet ja toimintatavat asiakaslähtöisille ja tuloksellisille julkisille palveluille sekä vaikutamme kansainvälisesti ja rakennamme menestyvää Eurooppaa. Tästä strategisesta kokonaisuudesta on kokonaisturvallisuuden näkökulmasta painopistealueiksemme tunnistettu Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2017 päivityksen aikana:

  • Taloudellisten voimavarojen hankkiminen ja kohdentaminen sekä henkilövoimavarojen varmistaminen,
  • rahoitusjärjestelmän toiminnan turvaaminen ja
  • julkisen hallinnon ICT-infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen turvaaminen.

Näistä painopistealueista taloudellisten voimavarojen hankinta on ollut ja on tulevaisuudessakin vaikein tehtävä. Taloudellisilla voimavaroilla ja niiden kohdentamisella mahdollistetaan varautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Vakaa, kestävä ja oikeudenmukaiseksi koettu julkinen talous tukee parhaiten mahdollisuutta selviytyä normaaliolojen häiriötilanteista ja poikkeusoloista.

Ilahduttavasti kansainvälisen talouden näkymät ovat tällä hetkellä aiempaa paremmat. Talouskasvu on kiihtynyt selvästi ja sen perusta on vankka. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee työllisyyden koheneminen. Maailman ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen ennustetaan kasvan vuosina 2017-2019 nousujohteisesti 3,4 prosentista 3,7 prosenttiin. Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan vuonna 2017 2,4 %, vuonna 2018 1,6 % ja vuonna 2019 1,5%. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta lähivuosina, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Se ei siten yksin riitä vahvistamaan julkista taloutta kestävälle pohjalle pitkällä aikavälillä.

Vuoden 2017 talousarviossa valtion velanhoitokustannukset ovat noin 1,3 miljardia euroa. Puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen on varattu käytettäväksi yhteensä noin 4,5 miljardia euroa. Valtion velanhoitokustannukset ovat siten karkeasti 30 % puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen yhteensä käytettävistä menoista. On myös otettava huomioon, että valtion lainanoton kustannus on nyt poikkeuksellisen matalalla tasolla alhaisen korkotason vuoksi. Valtionvelka vuoden 2018 lopussa on arviolta 111 miljardia euroa, joten yhden prosenttiyksikön nousu valtion velkakannan keskimääräisessä korossa lisäisi vuosittaisia korkokustannuksia noin 1,1 miljardilla eurolla. Näitä ja muita talouslukuja on mahdollista tutkia tarkemmin valtiovarainministeriön tutki budjettia sivustolla: tutkibudjettia.fi

Pitkällä tähtäimellä työllisyyden ja tuottavuuden myönteinen kehittyminen parhaiten turvaavat voimavarojen kohdentamisen mahdollisuudet yhteiskunnan varautumiseen normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusolosuhteisiin sekä elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden varmistamiseen. Työllisyyttä ja tuottavuutta edistävät toimet ovat siten erittäin tärkeitä myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa työllisyyden vahvistamista tavoitellaan kohdentamalla voimavaroja työvoimapalvelujen kehittämiseen, kannustinloukkujen purkamiseen ja koulutuksen kaikkien eri tasojen kehittämiseen kuten uusien koulutus- ja työelämäpolkujen rakentamisen tukemiseen.

Suomi on kansainvälisten vertailujen perusteella globaalisti edistyneimpiä valtioita hallinnon ja kansalaisille tarkoitettujen palvelujen digitalisoinnissa. Suomi sijoittui toiseksi EU:n vuoden 2017 digitaalista taloutta ja yhteiskuntaa koskevassa arvioinnissa[1] ja viidenneksi YK:n vuoden 2016 sähköistä hallintoa koskeneessa selvityksessä[2]. Suomessa kansalaisille, yhteisöille ja viranomaisille on tarjolla siten kansainvälisesti tarkasteltuna erinomaisia hallinnon digitaalisia palveluita. Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavia palveluita on jo yli 100 kappaletta. Palvelut löytyvät kesällä julkistetulta, uudistetulta suomi.fi –sivustolta.

Digitalisoinnin edistyminen asettaa kasvavia vaatimuksia julkisen hallinnon ICT-infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen turvaamiselle. Tähän haasteeseen vastaamiseksi julkaistiin huhtikuussa Suomen Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman 2017-2020, jonka tavoitteena on kyberturvallisuuden jatkuva parantaminen osana kokonaisturvallisuutta ja kansainvälistä yhteistyötä. Tämän toimeenpano-ohjelman 22 toimenpiteestä kuuden toimenpiteen toteuttaminen on valtiovarainministeriön vastuulla. Lisäksi valtiovarainministeriö osallistuu keskeisesti neljän toimenpiteen toteuttamiseen. Valtiovarainministeriössä parhaillaan valmistaviin asioihin kuuluvat valtionhallinnon kyberturvallisuuden johtamisen kehittäminen, yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille välttämättömien julkisen hallinnon digitaalisten palvelujen ja niiden tarvitseman infrastruktuurin tunnistamisen ja hallinnan kehittäminen, sekä tähän liittyen verottamiseen ja talousarvioesitysten valmisteluun sekä valtion maksuvalmiuden hallintaan ja maksuliikenteeseen liittyvien järjestelmien ja prosessien varautumisen ja häiriöiden hallinnan parantaminen, sekä julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuushenkilöstön osaamisen parantaminen. Vuosien 2018-2019 aikana on tarkoitus paneutua erityisesti kriittisten perusrekisterien ja tietovarantojen eheyden, saatavuuden ja luottamuksellisuuden hallintaan kaikissa turvallisuustilanteissa.

Parhaillaan valtiovarainministeriössä valmistellaan myös tiedonhallinnan lainsäädännön uudistamista, johon sisältyy nykyisen valtiohallinnon tietoturvallisuussäännösten uudistaminen. Julkisen hallinnon digitaaliset palvelut eivät ole toimivia ilman palvelujen käyttämisessä tarvittavia tietoja. Toisaalta olemassa olevia tietovarantoja ei voida hyödyntää ilman palveluja. Julkisen hallinnon varautuminen sisältää siten palvelujen turvaamisen lisäksi myös tietojen turvaamisen. Terveystiedot ovat yksi jokaiselle meistä merkittävä tietoryhmä. Niiden tulee liikkua hoitoketjussa ja olla tarvittaessa eri toimijoiden saatavilla. Toisaalta terveystietojen on säilyttävä luottamuksellisina ja eheinä. Tiedon avulla voidaan myös kohdennetusti tarjota terveyspalveluita kustannustehokkaasti tuotettuina. Tämä on yksi keino julkisen talouden kestävän pohjan pitkän aikavälin saavuttamiselle.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki

Valtiovarainministeriö

[1] https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/digital-economy-and-society-index-desi-2017

[2] https://publicadministration.un.org/egovkb/en-us/reports/un-e-government-survey-2016

FaLang translation system by Faboba

tk footer valk

 

 

Turvallisuuskomitea
Puolustusministeriö
Eteläinen Makasiinikatu 8
PL 31, 00131 HELSINKI

Puhelin: +358 295 16001
Telefaksi: 09 160 88244

Yhteydenotot: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.